Tämä on Liisan mummon hartaita sivu.
*Eli Liisa mummon tosia.
*Luetaanpa raamatustamme
Luukas;2:10-14.
Jumala on luonut kaiken:
Ensimmäisen Mooseksen kirjan ensimmäisestä luvusta!
Ensimmäinen päivä:
Alussa loi Jumala taivaan ja maan.
Maa oli autiota ja tyhjää. Pimeys oli syvyyden päällä. Jumalan henki liikkui vetten päällä.
Jumala sanoi: "Tulkoon valo" ja valkeus tuli.
Ja Jumala näki, että valkeus oli hyvä ja eroitti pimeydestä.
Ja Jumala nimitti valon päiväksi. Ja pimeyden Hän nimitti yöksi. Niin tuli ilta ja tuli aamu - ensimmäinen päivä.
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
"Jo pienenä ollessasi sinulle on ehkä kerrottu tästä,
että Jumala on luonut kaiken.
Ehkä pyhäkoulun setä tai täti, ehkä äiti tai isä? Mummo tai vaari ovat kertoneet siitä? Kävin lapsena seurakunnan pyhäkouluussa ja kuulin sieltä näistä. Ja isältänikin, joka oli kylällämme pyhäkoulun opettajana.
-Tuolla on Jumala, oletko ajatellut ja katsellut lapsena ylöspäin taivaalle. Olet yrittänyt ehkä nähdä taivaan isän, Jumalan, mutta sitten huomannutkin, että kuinka korkealla taivas onkaan ja hämmästynyt sitä pienuutesi tuntien. Niin minä ainakin koin.
Olet saattanut ajatella, että millainenhan Jumala on!
Ankara, vai kiltti ja hyvä? Niin minä ainakin ajattelin.
Hyvä hän on, se on kerrottu meille raamatussamme.
Pyhässä kirjassa, Jumalan sanassa.
*Hän rakastaa meitä, kaikkia ihmisiä.
Hyvin hän teki kaiken. Ensimmäiseksi hän loi taivaan ja maan ja siitä aion kertoa teille nyt lapset.
Sanallansa hän kaiken loi.
Satukirjoissa ja saduissa voi olla taikureita ja haltijattaria, mutta heitä ei ole oikeasti olemassa, sellaisia, jotka voisivat tehdä niinkuin Jumala teki.
Sadut eivät ole totta. Kertomuksia.
Mutta nekin rikastuttavat ajatuksia omalla tavallaan ja mielikuvitus maailmaamme.
Niistä oppii uusia sanoja ja lukemaankin niiden avulla tekstiä.
Mutta yksi asia maailmassamme on myös hyvin tärkeä asia.
*Eroittaa tosi ja kuvitelma toisistaan.
Se, mikä on totta. Ja mikä on satua.
Jos Jumala ei voisi luoda sanalla mitään, meitäkään ei olisi silloin voitu luoda tätä kaikkea, maailmaa ja ihmistä ei meitäkään olisi.
Mutta me olemme olemassa, mietitäänpäs nyt ensiksi sitä!
Minä olen jo miettinyt:
Ja siksi en kerro näitä satuina".
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Jumala nimitti valon päiväksi ja pimeyden hän nimitti yöksi. Niin tuli ilta ja aamu. - ensimmäinen päivä.
Jumala sanoi: "Tulkoon taivaan avaruus vesien välille erottamaan vedet vesistä".
Niin Jumala teki taivaanvahvuuden, ja eroitti vedet, jotka olivat avaruuden alla, vesistä jotka olivat avaruuden päällä. Tapahtui niin.
Ja Jumala nimitti avaruuden taivaaksi. Tuli ilta ja tuli aamu. Toinen päivä.
Jumala sanoi: "Kokoontukoot vedet, jotka ovat taivaanvahvuuden alla yhteen paikkaanmaan ja taivaan alla niin että kuiva tulee näkyviin." Tapahtui niin.
Ja Jumala nimitti kuivan maaksi ja paikan johon vedet oli kokoontuneet yhteen paikkaan, hän kutsui mereksi ja Jumala näki, että se oli hyvä.
Ja Jumala sanoi: Kasvakoot maa vihantaa ruohoja, jotka tekevät siementä ja
ja hedelmäpuita, jotka lajiensa mukaan kantavat maanpäällä hedelmää, jossa on niiden siemenet. Ja tapahtui niin.
Maa tuotti vihantaa, ruohoja, jotka tuottivat siemmentä lajiensa mukaan, ja puita, jotka lajiensa mukaan kantoivat maanpäällä hedelmää, missä on niiden siemenet
ja Jumala näki, että se oli hyvä ja tuli ehtoo ja aamu, kolmas päivä.
Jumala sanoi: "Tulkoon valot taivaanvahvuuteen erottamaan päivää yöstä olkoon ne merkkinä osoittamaan aikoja, päiviä ja vuosia
ja olkoon ne valona taivaanvahvuudessa paistamassa maanpäälle". Tapahtui niin.
Jumala teki kaksi suurta valoa, suurimman valon hallitsemaan päivää ja pienemmän valon hallitsemaan yötä, sekä tähdet.
ja Jumala pani ne taivaanvahvuuteen paistamaan maanpäälle.
Hallitsemaan päivää ja yötä, sekä erottamaan valon pimeydestä. Jumala näki, että se oli hyvä.
Tuli ilta ja tuli aamu. Neljäs päivä.
Jumala sanoi: "Viliskööt vedet eläviä olentoja ja lentäkööt linnut, maanpäällä taivaanavaruudessa."
Jumala loi suuret merieläimet ja kaikenlaiset vesissä vilisevät elävät olennot, kunkin lajiensa mukaan, ja kaikenlaiset siivekkäät linnut, kunkin lajinsa mukaan Jumala näki, että se oli hyvä.
Jumala siunasi ne sanoen:"Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää meren vedet, ja linnut lisääntykööt maan päällä."
Tuli ilta, ja tuli aamu. -viides päivä.
Jumala sanoi: "Tuottakoot maa eläviä olentoja, kutakin lajinsa mukaan, karjaeläimiä, matelijoita ja metsäeläimiä, kutakin lajinsa mukaan." Tapahtui niin.
Jumala teki metsän eläimet, kunkin lajiensa mukaan, karjaeläimiä, matelijoita ja metsäneläimiä, kunkin lajiensa mukaan." Ja tapahtui niin. Jumala teki metsäneläimet, kunkin lajiensa mukaan, karjaeläimet, kunkin lajiensa mukaan, ja kaikki maan matelijat, kunkin lajiensa mukaan. Jumala näki, että se oli hyvä.
Jumala luo ihmisen.
Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme. Vallitkoot he meren kalat, taivaan linnut, karjaeläimet, koko maan, ja kaikki matelijat,jotka matelevat maassa.
Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hjän loi heidät.
Jumala siunasi heidät ja Jumala sanoi: "olkaa hedelmällisiä, lisääntykää, ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi. vallitkaa meren kalat, taivaan linnut, ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet."
Jumala sanoi : "Minä annan teille kaikenlaiset siementä tekevät ruohot, joita kasvaa kaikkialla maan päällä, ja kaikki puut, joissa on siementä tekevä hedelmä. Olkoot ne teille ravinnoksi.
Kaikille metsäneläimille, kaikille taivaan linnuille, kaikille jotka matelevat maassa, ja joissa on elävä henki, minä annan kaikkinaiset vihreät ruohot ravinnoksi." tapahtui niin.
Jumala katsoi kaikkea, mitä hän oli tehnyt, ja se oli erittäin hyvää. tuli ilta ja tuli aamu - kuudes päivä.
Ensimmäinen Mooseksen kirja. 2-luvussa kerrotaan:
Niin taivas ja maa joukkoinensa tuli valmiiksi.Seitsemäntenä päivänä jumala päätti työnsä, joka oli tehnyt ja taukosi seitsämänneksi päiväksi kaikesta työstään, minkä oli tehnyt.
Jumala siunasi seitsämännen päivän ja pyhitti sen, koska hän siksi päiväksi taukosi kaikesta suorittamastaan luomistyöstä.
Tämä on kertomus taivaan ja maan synnystä, siihen aikaan kun Herra Jumala teki maan ja taivaan,
maan päällä ei viellä ollut yhtään sen pinnalla kasvavaa pensasta, eikä maan päällä vielä kasvanut ruohoa. Herra Jumala ei vielä ollut antanut sadetta maan päälle, eikä ihmistä ollut maata viljelemässä,
vaan maasta pulppusi vettä kastelemaan koko maan pintaa.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon käyttöön ottamasta suomennoksesta 1992 käyttöön otetusta suomennuksesta ne löytyvät:
Ensimmäinen Mooseksen kirjan 1-2 luvusta.
Jumala loi ihmisen.
2: 7-jae.
7: Herra Jumala muovasi maan tomusta ihmisen puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen, ja niin ihmisestä tuli elävä olento.
Herra Jumala istutti paratiisin Eedeniin, itään, ja asetti sinne ihmisen, jonka oli tehnyt.
Herra Jumala kasvatti maasta kaikenlaisia puita, ihania nähdä ja hyviä syödä., sekä elämänpuun paratiisin keskelle, niin myös hyvän ja pahantiedon puun.
Herra Jumala oli tehnyt maasta kaikki metsän eläimet ja kaikki taivaan linnut, ja toi ne Aadamin eteen nähdäkseen, kuinka hän ne nimittäisi. Niin kuin Aadam nimitti kunkin elävän olennon, niin sen nimi oli oleva.
Aadam antoi nimen kaikille karja eläimille, taivaan linnuille, ja kaikille metsän eläimille.
Aadamille ei kuitenkaan löytynyt apua, joka olisi sopinut hänelle.2; 15 jae:
Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään ja varjelemaan sitä.
16-17: Herra Jumala sanoi ihmiselle: "Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, älä syö, sillä sinä päivänä, jona siitä syöt, olet kuoleman oma."
Sitten Jumala sanoi, ettei ihmisen ole hyvä olla yksinään.
"Minä teen hänelle kumppanin, joka sopii hänen avukseen."
Vaimon luominen:
Niin Herra Jumala vaivutti Aadamin syvään uneen. Hänen nukkuessaan Jumala otti osan hänen kyljestään ja täytti sen paikan lihalla.
Herra Jumala rakensi vaimon siitä osasta, jonka hän oli ottanut miehestä, ja toi hänet miehen luo. Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen. Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi. 2Luku:
25-jae. Ja he olivat molemmat alasti, mies ja hänen vaimonsa, eivätkä he tunteneet häpeää.
1-Luku: 28 jae.
Jumala siunasi heidät ja sanoi heille:
"Olkaa hedelmälliset ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne. vallitkaa meren kaloja, taivaan lintuja, ja kaikkea, mikä maan päällä elää ja liikkuu."
29: Jumala sanoi vielä: "Minä annan teille kaikki siementä tekevät kasvit, joita maan päällä on, ja kaikki puut, joissa on siementä kantavat hedelmät! Olkoot ne teidän ravintonanne.
30: Ja villieläimille ja taivaanlinnuille, ja kaikelle joka maanpäällä elää ja liikkuu, minä annan ravinnoksi vihreät kasvit."
Niin tapahtui. Näin meni siis se kuudes päivä.
Ja paratiisissa oli nyt se Jumalan iki-oma puu, hyvän ja pahantiedon puu, johonka ihminen ei saisi koskea
Ihminen rikkoo Jumalaa vastaan!
On tottelematon:
Syntiin lankeemus.
3-luvussa tulee käärme, joka on kavalin kaikista kedoneläimistä ja se sai houkuteltua ihmiset syömään hedelmän tuosta kielletystä hyvän ja pahantiedon puusta:
3-Luku ja; 7 jae: Silloin heidän silmänsä avautuivat ja he huomasivat olevansa alasti. He sitoivat yhteen viikunan ehtiä, ja kietoivat ne vyötärölleen. Iltapäivällä tuli sitten Jumala puutarhaan. Mies ja nainen menivät Jumalaa piiloon, koska tiesivät ottaneensa luvatta hedelmää jumalan puusta. Jumalan löydettyä Aadamin, mies kertoi Jumalalle piiloutuneensa häneltä sen tähden, kun hän oli alasti. Tästä Jumala tiesi heidän syöneen siitä puusta hedelmän, josta hän oli kieltänyt aiemmin häntä syömästä.
Jumala kirosi käärmeen, joka oli houkutellut naisen ja miehen syömään hedät kielletystä puusta ja nuhteli ihmisiä heidän tottelemattomuudestaan.
9-19-jakeet, lue ne vanhempiesi kanssa yhdessä.
Ja Jumala teki nahasta Aadamille ja vaimollensa Eevalle vaatteet ja puki heidät niihin, ja rangaistukseksi tottelemattomuudesta karkoitti heidät pois Eedenin paratiisista.
Ihmisille syntyi lapsia.
3-luku: 22-jae: silloin Herra Jumala sanoi: " Ihminen on nyt, niin kuin me; hän tietää sekää hyvän, että pahan. Ettei hän nyt vain ota elämän puusta hedelmää ja syö ja niin elä ikuisesti."
Ihminen oli tottelematon Jumalalle ja teki toisin, kuin olisi pitänyt tehdä oikein tehdessä. Tehnyt Jumalan kiellon mukaan. Niinpä Herra Jumala ei voinut luottaa enää ihmiseen ja hänellä oli ollut siihen hyvä syykin. Näin ihmisestä tuli kuolevainen, ja hän elätti itsensä siitälähtien työllänsä.
Hän joutui viljelemään maata, josta hänet oli tehty.
6-luku, 3-jae: Ja Herra sanoi: " Minä en anna ihmisen hengen asua ihmisessä miten kauan tahansa. Ihminen on lihaa, heikko ja katoavainen. Olkoon siis hänen elin ikänsä enintään satakaksikymmentä vuotta."
Paratiisista karkoitettu ihminen!
*Lopullinen eroko Jumalasta? Hylkäsikö Jumala kokonaan luomansa ihmisen?
Ei!
*Raamattu kertoo:
Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa: 4: 26-jae: Niihin aikoihin alettiin nimeltä kutsuen rukoilla avuksi Herraa.
Kun Jumala lähetti Mooseksen Israelilaisten luokse:
2 Mooseksenkirjan 3-luku: 13: Mooses sanoi Jumalalle: "Kun minä menen Israelilaisten luo, ja sanon heille että heidän isiensä Jumala on lähettänyt minut heidän luokseen, he kysyvät minulta: ´Mikä on hänen nimensä?` Mitä minä heille silloin sanon?"
14-15: Jumala sanoi Moosekselle: "Minä olen se joka olen."
Hän sanoi vielä:
"Näin sinun tulee sanoa Israelilaisille: "Minä-olen on lähettänyt minut teidän luoksenne
ja Herra lisäsi vielä; seuraavasta jakeesta:
16: "Sinun tulee sanoa Israelille `Jahve, Herra teidän isienne Jumala on lähettänyt minut teidän luoksenne..."
ja niin edelleen.
Tässä kertomuksen vaiheessa, kun ihmiset rikkoivat Jumalaa vastaa, ottaessaan hedelmän kielletystä hyvän ja pahantiedon puusta, ja heidät karkoitettiin paratiisista, asia näyttää ihmisiin nähden hyvin synkältä, mutta voin vakuuttaa, että kun pääsemme niin pitkälle, kuin uuteen testamenttiinkin asti, siellä kerrotaan viellä, kuinka Jumalan poika tulee avuksemme tänne.
Hän syntyi erään joulun aikoihin, kauan kauan sitten ja pelastaa yhä meidät maailman Jumalan edessä syylliset ja katuvaiset ihmiset pulasta.
Hän otti kantaakseen päällensä meidänkin syymme ja rikoksemme ja kantaakseen ne ristinpuulla puolestamme kuollessaan meidän katuvaisten puolestamme.
Joten hänen kauttansa me voimme edelleen ja yhä myös turvata rakkaaseen taivaan isäämme.
"Jumalan poika ristinpuulla, maksoi syntivelkamme! Lunasti näin omaksensa, verens´oli hintamme! Meni hän alas asti puolestamme, aivan alas tuonelaan. Hän on itse meidän puoltajamme, synneistä kun tuomitaan. Ja jätti meille puolustajan, Pyhän Hengen voimansa, ettei orvoiks ihan jäätäis, kun hän taivaaseen astuen kotiinsa, isänsä luokse palasi."
Luemme vielä siitäkin Liisamummon sadut sivulla: Liisamummon satuja.vuodatus.net / siitä: Liisa mummon tosikertomuksista.
Jospa rukoilisimme yhdessä:
"Jeesus Kristus! Jumalan Poika! Armahda minua syntistä ihmistä!"
Liisa Salonen.
Pekankatu 10, b 13.
74120. iisalmi.
Olen kirjoittanut monia satujakin jonkin aikaa. Pari vuoden jouluakin siinä. ajassa mennyt. vaihdan sivujeni satuja usein.